my very first carved pumpkin

a sunday at Lagoon Frightmares

Söndagen spenderades på nöjesfältet Lagoon med underbara vänner, Annika, Josh och Luca (utbytis från Schweich). Eftersom att det är oktober och alltstans kan man se halloween-dekorationer och annat som har med halloween att göra så har också Lagoon halloween-tema för oktober, Frightmares. Under Fritghtmares-tiden på Lagoon vandrar skådespelare runt i sina skrämmande kostymer som zombies, vampyrer, spök osv och skrämmer folk, de har också några spökhus (hounted house) där men vi hann bara gå igenom en när vi spenderade så mycket tid i bland annat berg-och-dalbanor. Vi åkte till Lagoon två-tider på söndagsdagen och spenderade lite på fem timmar och jag hade så himla kul där, inte bara för att Lagoon är ett roligt ställe, men också för att dessa tre människor gjorde det så roligt, sköna människor! 

Jag känner att min tid här i USA blir bara bättre o bättre, varje dag känns härligare, jag lär känna människorna bättre, får nya bekanta, nya upplevelser, engelskan blir bättre.. Visst känns mitt liv här som vardag nu, med skolan och rutiner, och till vardagen hör både goda och sämre stunder, ibland är man trött, ibland kan man bara skratta, men ändå får jag uppleva och höra nya saker varje dag. 

Vädret här har varit ganska bra den senaste tiden men nu har det börjat bli kyligare ute, speciellt på morgonen när vi åker till skolan, men jackan har jag hittills lämnat hemma, vi åker till skolan med bil ändå. Bergstopparna har börjat täckas med snö, men ibland smälter snön bort om en dag är lite varmare. Söndagen var riktigt varm, kändes lite som finskt sommarväder när vi på dagen åkte till Lagoon och klarade oss bra med jeans och kortärmade tröjjor. I kväll ska vi gräva pumpor, så efter skolan åkte jag, Sylvia och värdmamma till affären och valde ut varsin pumpa. Halloween närmar sig och till planerna hör ännu ett besök i ett spökhus (hounted house), Halloween-party och kanske några skräckfilmer. :)

Luca (Switzerland), me, Annika, Josh

Sunnuntaina vietin reilut viisi tuntia Lagoon-huvipuistossa ihanien ystävien, Annikan, Joshin ja Lucan (vaihtari Sveitsistä) kanssa. Lokakuu tarkoittaa sitä, että jokapuolella näkee halloween-koristeita sun muuta halloween-teemaista, kun halloweeniä juhlitaan lokakuun lopussa, joten tietenkin myös Lagoonissa on lokakuun aikana halloween-teema, Frightmares. Frightmaresin aikana Lagoonissa kävelee työntekijöitä/näyttelijöitä, jotka ovat pukeutuneet zombeiksi, vampyyreiksi, kummituksiksi sun muiksi ja pelottelevat ihmisiä, siellä on myös muutama kummitustalo (hounted house), mutta ehdimme vain yhteen, koska vietimme niin paljon aikaa vuoristoradoissa ja muissa laitteissa. Lähdettiin Lagooniin noin kahden maissa ja minulla oli todella hauskaa, eikä vaan sen takia, että Lagoon on mielestäni kiva paikka vaan myös, koska nää kolme on tosi ihania ja hauskoja ihmisiä! 

Mun mielestä mun aika täällä Jenkeissä vaan paranee ja paranee ja päivä päivältä tuntuu paremmalta, opin tuntemaan ihmisiä paremmin, saan uusia tuttavuuksia, uusia kokemuksia, englanninkieli paranee.. Mun elämä täällä tuntuu arjelta, on koulu ja rutiinit, ja arkeen kuuluu sekä ilot ja surut, ja välillä väsyttää ja välillä naurattaa, mutta kuitenkin tää arki on kivaa ja kyllä täällä kokoajan näkee ja kuulee ihan uusia juttuja. 

Sää on ollut täällä tosi kivaa viime aikoina, mutta kyllä tää tästä viilenee ja vuorten huiput on alkanut pikkuhiljaa peittymään lumella, aamulla on aika viileetä, mutta takin on tähän asti jättänyt kotiin. Välillä on vielä lämpimiä päiviä jolloin lumi sulaa vuorilla ja sunnuntaina päivällä, kun oltiin Lagoonissa pärjättiin hyvin t-paidoilla, topeilla ja farkuilla. Käytiin tänään koulun jälkeen kaupassa Sylvian ja hostäiskän kanssa valitsemassa kurpitsat sillä tänäiltana on vielä tiedossa kurpitsan kaivertamista, jeee. Halloween lähestyy kovalla vauhdilla ja suunnitelmiin kuuluu vielä käynti hounted housessa, eli kummitustalossa, Halloween-bileet toivon mukaan ja ehkä muutama kauhuleffa. :)

Hur fick du dina föräldrar att låta dig åka till Usa?
Mina föräldrar har aldrig varit emot idén att jag ville åka, så det var inte svårt. De har alltid stöttat mig och var glada för min skull, de förstår att en sånhär chans bara kommer en gång och att jag skulle ångra om jag inte hade åkt.

Hur mycket kostar ditt utbytes år ca?
Runt 10 000 euro allt som allt, med pengar som jag använder här. Jag vet, det är dyyyyyrt, men värt det! Om du vill åka och har möjligheten att betala summan så säger jag: åk!

Onks elämä jenkeissä ollu sellasta ku kuvittelit? Jos ei oo ni miten se on erilaista?

Jollain tavalla on ja jollain tavalla ei oo. School spirit on kyllä just paljon suurempaa kuin Suomessa ja siitä olinkin kuullut. Tää elämä täällä ei oo kuitenkaan helppoa, vaikka on ystäviä niin välillä tuntuu vähän yksinäiseltä. Mun hostperhe syö terveellisesti, joten en syö niin paljn roskaruokaa yms mitä kuvittelin syöväni. Kaikki on suurempaa, sitä jo arvelinkin, mutta oikeesti en kyllä tajunnut että näin monella olis näin isoja autoja.. Tosi monet asiat on kuitenkin yllättänyt mut, vaikka jotkut asiat on vähän sellaisia kuin kuvittelin.

Kaipaatko jo paljon suomeen?
Kaipaan joitain juttuja, mutta koti-ikävää ei oo vielä iskeny. Kaipaan mun ystäviä ja perhettä, mutta en mitenkään kovin paljon (..vielä). Kaipaan myös sitä vapautta mitä meillä nuorilla on Suomessa on. Ja suomalaista kouluruokaa ja koulusysteemiä, joo, en aio enään valittaa siitä. 

Lemppariherkku jenkeissä?

Starbucks-juomat, frozen youghurt, churrot, Slurpeet, s'mores, Oreo-keksit, pizza on täällä erilaista, mut tosi hyvää.. 

Miten enkku sujuu??

Paremmin päivä päivältä, ja meidän pohjoismaalaisten enkkua kehutaan täällä muutenkin :)

Ootko harrastanu tsiippaa ennenkin, vai aloititko vasta USAssa kyseisen harrastuksen ? :)

En oo cheeriä harrastanu ennen, täällä vasta aloitin :)

Tuutko hyvin toimeen sun host-perheen kanssa?

Tullaan todellakin hyvin toimeen, mun hostperhe on ihana! 

Onks sul paljon vapaa-aikaa vai meneeks meilkeen kaikki aika kouluun, läksyihin yms?

Heh, en oikeen jaksa kouluun panostaa, joten en nyt voi sanoa, että läksyihin menisi paljon aikaa. Joten joo, onhan mulla vapaa-aikaa ihan riittävästi, käytän sen esim. salilla Annikan kanssa, kotona löhöillen tai ystävien kanssa hengaillen.

Onks koulu siel helppoo?

On, kokeet on monivalintaa ja mulla onkin aika helppoja aineita täällä.. Mutta voin kyllä sanoa, että oon iloinen, että olen käynyt koulut Suomessa!

Mitä kaipaat eniten suomesta?

Ystäviä, perhettä, nuorten vapautta ilman kotiintuloaikoja, kunnon villejä bileitä haha, kouluruokaa, hyvää koulutusta, sitä, ettei tarvi jokapaikkaan kysyä kyytiä, jotain Suomi-ruokia.

Onko ollu missään vaihees semmost hetkee et olisit yhtään katunu vaihtoon lähtemistä?

Ei oo ollu semmosta hetkeä, vaikka välillä kaipaankin jotain Suomesta, opin ainakin arvostamaan Suomea enemmän, mutta on täälläkin kultaisia hetkiä ja oon kyllä tosi ylpee ja iloinen, että päätin lähtee vaihtoon!

Onko sul ollu vaikeuksii enkun puhumises vai onks sujunu hyvin?

Aluks oli vaikeempaa, mutta huomaan, että päivä päivältä enkku sujuu paremmin. Sanavarasto kasvaa ja hyvin oon pärjänny, vaikka välillä on sanoja joita en tajua tai joita on vaikeempi ääntää. 

Onks sun kielitaito parantunut paljon?

Kuten jo sanoin, niin sanavarasto kasvaa koko ajan ja ääntäminenki on helpompaa. Suomi ja ruotsi on alkanu unohtumaan jo nyt haha... Älkää ihmetelkö, miksei mun suomi ja kielioppi sun muut oo täydellisii :D

Jotain vinkkejä tuleville vaihtareille?

Ei kannata kerätä liian paljon ennakkoluuloja. Annikan kaa ollaan tajuttu, että kantsii varautuu siihen, ettei ihmiset pidä suunnitelmista tai lupauksista kiinni, varasuunnitelmat kehiin - esim. ne viikonlopun bileet ei ehkä tapahdu. Nauti joka hetkestä. Älä vietä liikaa aikaa kotona, kokeile uusia juttuja, pyydä kavereita hengailemaan.

Oliko exploriuksella semmosia vaatimuksia koulumenestyksen kanssa että arvosanat ei saanu olla tyylii 6 tai 5 ennen vaihtovuotta? 
En osaa sanoa, mut en usko, koska loppupeleis asenne ratkaisee. Jos vaikutat hyvältä tyypiltä niin en usko, että arvosanat on tärkein asia. :)

camping in Escalante, slot canyons and hiking

17.-19. oktober spenderades i härliga Escalante, i södra delen av Utah med min värdfamilj och en annan familj med två killar, en i min ålder och en yngre och deras föräldrar som är vänner med mina värdföräldrar. Vi åkte cirka fyra timmar ner till Escalante tidigt på torsdagsmorgonen (vi hade ledigt från skolan på torsdag och fredag) och hann även med en runt 10 kilometers vandring på dagen. Vi vandrade till vattenfall och efter det hade alla gaanska trötta ben. Torsdagskvällen spenderades runt lägerelden med mysiga kläder, goda tortillas och mycket prat. Pappan i den andra familjen visade även en fin eld-fjärt, haha.
På fredags förmiddagen åkte vi ungefär 1,5 timme med bil till ett ställe där vi började fredagens vandring. Vi vandrade ner till ett par såkallade 'slot canyons' Peekaboo & Spooky. Slot canyons är som två bergsväggar riktigt nära varandra, så på ett par ställer slapp vi just och just igenom när det var så trångt. Det var lite hemskt ibland, och om det regnar ska man absolut inte gå i slot canyons, pga. risk för att drunkna eller fastna där, men det var en spännande och obeskrivlig upplevelse! På kvällen åkte vi till en liten mysig restaurang med båda familjerna, 8 pers, god mat och härligt sällskap, en fin avslutning på dagen. På lördag åkte vi runt lite nära vårt camping område, tog lite bilder och sedan åkte vi hem. Mina värdföräldrar som har bott här hela sitt liv säger att Utah har så mycket att erbjuda, det finns så mycket att se och uppleva här att de kan hela tiden uppleva någt nytt och jag är så himla tacksam att de vill ta mig till dessa otroligt fina platser.

17.-19. lokakuuta, eli torstaista lauantaihin vietin kauniissa Escalantessa, Utahin eteläosassa mun hostperheen ja heidän ystäväperheen kanssa, johon kuului vanhempien lisäksi mun ikäinen poika ja nuorempi veli. Torstaiaamuna ajettiin noin neljä tuntia Escalanteen (torstai ja perjantai oli vapaata koulusta) ja samana päivänä ehdittiin mennä patikoimaan noin 10 kilometriä, nähtiin tosi hieno vesiputous ja otettiin vähän kuvia, tän jälkeen kaikkien jalat oli aika väsyneitä. Torstai-ilta vietettiin meidän kahdeksan hengen porukan kaa nuotion ympärillä, syötiin hyviä tortilloja ja puhuttiin vähän kaikesta. Tän toisen perheen iskä näytti meille hienot tuli-pierut haha.
Perjantaina ajettiin aamupäivällä noin 1,5 tunnin päähän ja aloitettiin patikoimaan 'slot canyoneille' Peekaboo & Spooky. Slot canyonit on niinku kaks vuorten seinää, jotka on ihan lähekkäin, eli muutamassa kohdassa päästiin nipin napin läpi, ei ehkä paras paikka heille, joilla on ahtaanpaikankammo. Välillä oli vähän pelottavaa ja haastavaa, eikä tuonne todellakaan kannata mennä, jos on sadetta luvassa, koska silloin nuo slot canyonit voi tulvia ja ihmisiä on hukkunut tuolla, mutta tästä huolimatta oli kyllä tosi upee ja sanoinkuvaamaton kokemus! Perjantai-iltana lähdettiin koko porukan kanssa paikalliseen mukavaan pieneen ravintolaan, ja oli kyllä hyvä lopetus perjantaille hyvä ruoan ja kivojen ihmisten kanssa. Lauantaina käytiin ajelemessa ja kuvailemassa vähän lerintäalueen lähettyvillä ja sitten suunnattiin kotiin. Mun hostvanhemmat, jotka on koko ikänsä asuneet Utahissa kertoi, että Utahissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että he saavat koko ajan nähdä uusia paikkoja ja oon kyllä niin iloinen, että he haluavat näyttää ja viedä muakin näihin upeihin paikkoihin.

Homecoming

Före ni läser så ber jag om ursäkt för denna roddiga text, inte det bästa men iallafall lite om min homecoming.. Nu har jag altså upplevt Homecoming och visst var det roligt. Jag blev frågad till Homecoming typ en vecka före själva dansen, men många blev bjudna redan när skolan började. Min Homecoming-date var Zach, en jätte shysst kille som är junior som jag. Vår homecing-grupp var jätte liten på fyra personer (vissa grupper kan vara runt 40 pers), altså jag, Zach och min vän Holly och hennes date. Homecoming dance var på lördag (12. oktober) och började klockan 19:00 och slutade redan 22:00, men vi åkte dit ganska sent, runt 20:30. Holly plockade upp mig på dagen och vi åkte till hennes hus för att laga oss i ordning: smink och hår. klockan 18 kom Zach och så gav han mig min corsage (blomdekoration som flickorna lägger runt armen). Lite senare kom även Hollys date och vi tog ett par snabba bilder före vi åkte till Bonsai, en restaurang men supergod mat där kocken lagar maten framför en. Efter maten åkte vi vidare till dansen, skakade loss tills dansen var slut och åkte tillbaka till Hollys och kollade en skräckfilm. Det var ganska mysigt med en sånn liten grupp som oss på fyra pers, men jag vill nog gå med en större grupp nästa gång. Jag hade iallafall roligt under den kvällen. 

På homecoming week, altså skolveckan före just dansen ordnade skolan några pepp-rallys under skoldagarna för att peppa upp oss. På fredagen, kvällen före dansen var det dags för homecoming-game som vi vann.

Ennen ku luette, pyydän anteeks tätä sekavaa tekstiä, mutta ainakin saatte tietää vähän mun homecomingista.. Nyt oon siis kokenut homecomingin (12. lokakuuta) ja oli kyllä kivaa. Mut kysyttiin homecoming-tansseihin noin viikkoa ennen tansseja, mutta jotkut kysy jo ihan kouluvuoden alussa. Mun homecoming-pari oli Zach, joka oli kyllä kivaa seuraa ja hän on juniori-luokalla kuten minäkin. Meidän homecoming-porukka oli tosi pieni, neljähenkinen (jotkut porukat voi olla 40-henkisiä), eli minä, Zach, Holly ja Hollyn pari. Homecoming-tanssi oli lauantaina, alkoi 19:00 ja loppui 22:00, mutta mentiin sinne aika myöhään, noin 20:30-aikoihin. Holly haki mut päivällä ja laittauduttiin parisen tuntia, ennen ku Zach tuli 18-aikoihin ja antoi mulle mun corsagen, eli kukkakoriste, jonka pojat laittaa tyttöjen ranteen ympäri. Vähän myöhemmin myös Hollyn pari tuli ja lähdettiin yhdessä Bonsaihin, eli ravintolaan syömään hyvää ruokaa. Bonsaissa kokit tekee ruoan sun edessä ja oli aika kivaa katsottavaa. Illallisen jälkeen lähdettiin sitten tansseihin, jossa tanssittiin kunnes tanssit oli loppu ja lähdettiin takaisin Hollyn luokse, jossa katsottiin kauhuleffa. Olihan ihan kivaa mennä noin pienen porukan kanssa, mutta seuraaviin tansseihin menen mieluummin vähän suuremman ryhmän kanssa, mutta ainakin oli hauskaa. 

Homecoming-viikolla, eli kouluviikko ennen itse tansseja koulu järjesti koulupäivien aikana vähän pep rally-tapahtumii nostamaan tunnelmaa ja perjantaina, eli iltaa ennen tansseja oli homecoming game, joka voitettiin. 

Differences #1

Age limits
Åldersgränserna här är helt olika än i Finland. Ungdomarna får köra bil när de är 16 år, köpa alkohol när de är 21 och köpa tobak när de är 19 år, men jag har inte sätt lika många röka tobak här som i Finland. Folk här tycker att det är jätte konstigt att vi får köra bil och köpa alkohol när vi är 18 år i Finland haha. I Finland behandlar man mig nästan som vuxen, jag får vara ute hur länge jag vill men här behandlas folk i min ålder och jag ännu som barn och alla har hemkomsttider.

Ikärajat täällä on ihan erilaisia kuin Suomessa. Nuoret saa ajaa, kun ovat 16-vuotiaita, ostaa alkoholia, kun ovat 21 ja tupakkaa, kun ovat 19-vuotiaita, mutta en oo kyllä nähnyt monia tupakanpolttajia täällä. Ihmiset täällä ovat ihan ihmeissään, kun kerron, että Suomessa nuoret saa ajaa sekä ostaa alkoholia 18-vuotiaina hehhe. Suomessa mua kohdellaan melkein aikuisena, saan olla ulkona miten huvittaa, ei mulla Suomessa oo kotiintuloaikoja, mutta täällä mun ikäisillä nuorilla on kotiintuloaikoja ja muutenkin enemmän sääntöjä.

Partying
Folk här festar inte lika mycket och dricker inte alkohol som unga i Finland, här kan folk faktiskt ha roligt och vara helt galna nyktra. Eftersom att många är mormoner här i Utah så påverkar det också att folk inte dricker så mycket alkohol här, men marijuana är ganska vanligt.. Min familj hör inte till någon religion och lika med resten av släkten också, så på de bröllop och släktfester som jag har varit på så har nog vuxna druckit alkohol, men i passliga mängder. Mina vänner har varnat mig om hashbrownies haha... Mormoner får egentligen inte dricka alkohol, men jag vet att vissa gör det ändå. Polisen är överallt här, och då menar jag också i skolan, men om du är på en fest med över tio personer så är chansen ganska stor att polisen kommer och lägger ner festen om en granne har klagat, även om det inte finns alkohol eller droger där. I Finland kunde jag gå när jag ville, vart jag ville och vara ute hur länge som hälst, men inte här inte, men jag börjar bli vanare med det, saknar ändå lite det där vilt festande haha.

Nuoret täällä ei ryyppää tai juhli samallalailla kuten Suomessa, täällä ihmiset voi oikeesti olla ihan hulluja ja pitää kauhean hauskaa ilman, että vetää kännejä. Koska monet täällä on mormoneja, se myös vaikuttaa siihen, ettei ihmiset täällä käytä yhtä paljon alkoholia, mutta marijuana on paljon tavallisempaa kuin Suomessa.. Mun hostperhe ei kuulu mihinkään kirkkoon ja näitten suku ei tietääkseni myöskään, joten niissä häissä ja perhebileissä, jossa olen ollut niin aikuiset on kyllä juonut vähän alkoholia sopivassa määrässä. Mun ystävät täällä on varoittanut hash-suklaakakuista, joita täällä kuulemma on joskus bileissä haha. Mormoonit ei oikeastaan saa käyttää alkoholia, no ei kahviakaan, mutta jotkut ei välitä siitä. Poliisi on täällä kaikkialla, koulussa myös ja, jos oot pienissä juhlissa, jossa on edes kymmenen henkilöä tai enemmän, niin mahdollisuus on aika suuri, että naapurit soittaa poliisit paikalle ja juhlat on lopetettava, vaikkei alkoholia tai huumeita käytetä. Suomessa oon tottunut menemään minne vain, milloin vain ja olla ulkona viikonloppuisin kuinka myöhään tahansa, mutta ei täällä, sillä kotiintuloajat.. mutta alan tottumaan, vaikka joskus on vähän ikävä vapautta ja villejä bileitä haha. 

Everything is bigger here
Sagt och sant, nästan allt är större här i USA. Allt från mjölkpaketen till bilar. Seriöst, mina vänner kör med stora bilar, som Jeep, Landrover, minivans, fast såklart finns det dem som kör men mindre bilar också. Mjölkpaketen, här är ett litet mjölkpaket nästan två liter, som vårt stora mjölkpaket. I Finland går jag i en skola med lite på 100 elever, här i OHS (Olympus high school) går det runt 1500 elever, ehh jo, liten skillnad, men som tur är skolbyggnaden tillräckligt stor. Högtiderna är större och redan när jag kom hit i mitten av augusti så hade butikerna börjat sälja halloween-grejjer och snart börjar de sälja jul-grejjer. Om du tar t.ex. en liten limsa motsvarar den vår stora limsa, även popcornsportionerna på bio är större. När vi kör här är det helt vanligt att vägarna har 3-4 filer per sida, så ungefär 6-8 filer allt som allt.

Sanottu ja tottahan tämä, että Jenkeissä kaikki on suurempaa. Kaikki, maitotölkeistä autoihin. Mun kaverit täällä ajaa isoilla autoilla, kuten Jeep, Landrover, neliovisilla lava-autoilla, minivans, mutta kyllähän niitä pienempiäkin autoja löytyy. Pienet maitotölkit on täällä about 2 litraa, Suomessa tää ois iso maitotölkki, no ne normit maitotölkit onkin sitten noin 5 litraa. Suomessa mun lukiossa on jotain vähän päälle 100 oppilasta, täällä Olympus high schoolissa on noin 1500 oppilasta, ehh vähän eroa löytyy, onneks myös koulurakennus on suurempi. 

Family life
Här spenderar man mycket mer tid med familjen. Jag har spenderat mycket tid med min värdfamilj på helgerna när vi har åkt på camping trip och sånt, och jag har även lärt att uppskatta familjen mer.

Täällä vietetään enemmän aikaa perheen kesken. Itse olen ainakin täällä ollessa viettänyt tosi paljon aikaa hostperheeni kanssa, esim. leiriskelemässä ja muutenkin, ja oon kyllä oppinut arvostamaan perhettä ja aikaa perheen kanssa enemmän. 

Prices
Här är många saker billigare, bland annat bilkörkortet som min vän Holly fick för 20-lappen, även saker som mat, kläder, smink, vissa hygienprodukter, Essie-nagellack och bränsle är ofta billigare. Men o andra sidan så erbjuder inte skolorna gratis skollunch som i Finland. Vi har ju även gratis utbildning och hälsovård för det mesta, här måste vissa betala 50'000 för ett år på universitet och skolmaten är verkligen inget att skryta om och det kostar... Jag väljer nog gratis utbildning över billiga iPhones.

Täällä monet asiat on halvempia kuin Suomessa, esim. ajokortti, josta mun ystävä Holly maksoi noin $20, myös monet muut asiat, kuten vaatteet, ruoka, meikit, jotkut hygieniatuotteet, Essie-kynsilakat ja bensa on useasti halvempia. Mutta Suomesta löytyy se ihana ilmainen kouluruoka, josta en ikinä enään valita. Ja meillä on Suomessa myös ilmainen koulutus ja terveydenhoito ja täällä jotkut nuoret saa maksaa yhdestä yliopistovuodesta 50'000 ja kouluruoka maksaa ja on ihan huonoo... Itse valitsen kyllä ilmaisen koulutuksen halpojen iPhonejen sijasta.

Small talk
Här är det helt vardagligt att kassatanten frågar hur din dag har varit och pratar lite om sitt liv och så. Ibland börjar folk som du möter på gatan prata med dig om sin dag och frågar lite om dig. Folk ger mycket mer komplimanger här än i Finland, jag får ofta höra hur fina mina ögon är och vilka snygga kläder jag har. När jag talar finska med Annika får vi hela tiden höra vilket häftigt språk det är och frågor om varifrån vi är.

Täällä on ihan normaalia, että kaupassa työntekijät kysyvät päivästäsi ja kertovat omastaan ja puhuvat vähän elämästään. Joskus kaduilla vastaan kävelevät alkavat puhua kanssasi. Ihmiset sanovat koko ajan kohteliaisuuksia, ja oonkin monta kertaa saanut kuulla miten kauniit silmät mulla on ja ompas mulla hienot farkut. Kun puhutaan Annikan kanssa suomea saadaan kuulla miten hieno kieli ja ihmiset kysyy myös usein mistä ollaan kotoisin. 

Random things...
Det finns många små saker som skiljer sig från Finland, och för att nämna några saker: För att spola toaletten finns det ett handtag i sidan av toalettstolen. Dörrhandtagen är faktiskt runda. Istället för våra vanliga 1 liters mjölkförpackningar kommer mjölk i typ 5 liters förpackningar här. Det är jätte svårt att hitta bl.a. vaniljsocker här. Rasterna under skoldagen är 5 minuter långa, lite kortare än våra 15 minuters raster som jag är van med i Finland.

Täällä on tietenkin monia pienempiä asioita, jotka erottuu Suomesta, mutta sanoakseni muutaman: Vessa huuhtoamiseen käytät vessapöntön sivussa olevaa kahvaa. Ovennupit on oikeasti nuppeja, pyöreitä nuppeja eikä kahvoja. Meidän normaalejen yhden litran maitotölkkien sijasta täällä maidot tulee noin viiden litran tölkeissä. Täällä on tosi vaikea löytää esim. vaniljasokeria. Koulussa välitunnit kestää 5 minuuttia, vähän lyhyempiä ku ne 15 minuutin välkät joihin oon Suomessa tottunut.

Tietokoneongelmia

Älkää ihmetelkö, jos en vähän aikaa päivittele blogia, koska mun tietokoneen langaton internetyhteys ei halua toimia, joten yritän saada sen kuntoon hostiskän avulla. Eka pitää kyl ladata jotain ohjelmia mun hostäiskän langallisen netin avulla, että saan koneen englannin kielelle, että hän ymmärtäis jotain. Yritän kaivaa sisäisen nörttini täällä esiin, että saisin jotain tehtyä. Kumma, että tää voi olla näin vaikeeta täällä, kun pitää tietokoneen kieliä muuttaa ja kaikkee, huhhu.

ask me anything

Tänkte bara påminna er om att ni ännu kan lägga frågor till frågestunden eller till detta inlägg. Ni kan fråga om vad som hälst men jag svara inte på jätte personliga frågor.

Ajattelin vain muistuttaa teitä, että vielä on aikaa laittaa kysymyksiä kysymyspostaukseen tai sitten tähän postaukseen. Saatte kysyä ihan mitä vaan, mutta en kyl vastaa mihinkään tosi henkilökohtaisiin kysymyksiin.

Finnish dinner

Idag vaknade jag runt 9:00 i morse, tog på mig gymkläderna, åt lite morgonmål och sedan åkte jag iväg med min värdmamma för att plocka upp Annika eftersom att vi skulle gå på morgon-yoga, men planerna ändrades lite när vi var framme hos Annikas och hon inte svarade i telefonen och inte när jag försökte knacka på deras dörr. Snart öppnade Annikas värdpappa dörren och sade att Annika ännu sov, så jag gick upp till hennes rum, ropade att hon skulle vakna och då gjorde hon det haha. Vi hann inte till yogan men vi gymmade lite och sedan gick vi på nästa gruppass som var zumba. Så kan det gå men roligt var det iallafall haha.
I kväll hade vi planerat en finsk middag till våra värdfamiljer så jag och Annika lagade mat i tre timmar och klockan 18 kom min värdfamilj över till Annikas värdfamiljs hus och vi serverade finsk knäckebröd med gravad lax, ärtsoppa och sedan huvudrätten som bestod av stekt fisk, potatismos och riven morot och efterrätt som bestod av blåbärspaj med vaniljsås och alla tycktes gilla maten, även om ärtsoppan fick lite roliga blickar. :D
Igår kväll (lördag) åkte jag, Sylvia och Morgyn och McKelle (Sylvias kusiner) till Fear Factory. När halloween närmar sig nu i oktober finns det många olika hounted houses här, de är som spökhus, men det tar ungefär en timme att gå igenom dem, de finns en massa skådespelare där inne som är hur läskiga som hälst och de följer efter och skrämmer en när man går där. I vissa hounted houses får de till och med ta tag i en. Detta var iallafall min första gång i amerikansk hounted house och jag hade hur roligt som hälst, äver om det var creeepyyyy och inträdet var 25 dollars..

Tänään aamulla heräsin joskus yhdeksältä, laitoin salivaatteet päälle, söin vähän aamupalaa ja sitten lähdettiin hostäiskän kanssa hakemaan Annikaa salille, koska tarkoituksena oli mennä yoga-ryhmätunnille. No suunnitelmiin tuli pieni muutos, kun Annika ei vastannut puhelimeen eikä, kun yritin koputtaa ovea. No sitten Annikan hostiskä vihdoin avasi mulle oven ja sanoi, että Annika vielä nukkuu, joten menin sit herättämään Annikan, joka oli nukkunut pommiin ''lol Annika herää'' haha :D No ei siinä mitään, mentiin sitten salille vähäksi aikaa ja sitten seuraavalle ryhmätunnille, joka oli zumbaa, hauskaa oli.
Tänä iltana me oltiin suunniteltu illallinen meidän hostperheille, joten kolmen tunnin kokkaamisen jälkeen mun hostperhe tuli sitten Annikan hostperheen luokse ja tarjoiltiin semmoista kovaa lapinrieskaa graavilohella, hernekeittoa ja sitten pääruoaksi meidän piti tehdä paistettuja silakoita, joita täältä ei löytynyt, joten tehtiin niitä toisella kalalla samaan tapaan, sitten perunamuusia ja porkkanaraastetta, ja jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeella. Kaikki tuntui kyl tykkäävän ruoasta, paitsi, että hernekeitto sai vähän outoja ilmeitä. :D
Eilen illalla, eli lauantaina menin Sylvian ja serkkujen Morgynin ja McKellen kanssa Fear Factoryyn. Täällä on nyt lokakuussa, kun halloween lähestyy niin ihmisillä tapana mennä hounted houseihin, jotka on niin kuin kummitustaloja, mutta niiden läpi kävelemisessä kestää noin tunti ja siellä on näyttelijöitä, jotka seuraa perässä ja muutenkin pelottelee ja on pelottavan näköisiä, kun tuolla kävelee. Mulla oli tosi kivaa ja olikin eka kerta, kun kävin hounted housessa ja täällä on siis monta erilaista, mutta niihin on aika kalliit sisäänpääsyt, tuo olikin 25 dollaria. Joissain hounted houseissa ne pelottavat näyttelijät saa koskea ja ottaa kiinni ihmisistä, jotka siellä kävelee ja haluan kyllä todella käydä sellaisessakin ja ois kivaa päästä hounted houseen treffeille hehheh ;)