tiistai 29. heinäkuuta 2014

Washington DC

Som sagt spenderade jag den sista tiden i USA (10.-12. juni) i Washington D.C med andra Explorius-utbytisar före jag åkte tillbaka till Finland. Min utbytesorganisation Explorius ordnade ett läger (Soft Landing Camp) i NYC när vi kom till USA i Augusti, och även ett till läger i Washington D.C (Year End Camp) före vi åkte tillbaka till våra länder. Explorius är en organisation i Finland, Sverige, Norge och Danmark så därifrån var alla utbytisarna på lägret också.

Niin kuin jo aiemmin kerroin vietin viimeiset USA-hetkeni Washington D.Cssä (10.-12. kesäkuuta) muitten Explorius-vaihtareiden kanssa. Explorius järjestää jenkkivaihtareille yhden leirin NYCissä, kun tullaan Jenkkeihin (Soft Landing Camp) ja sit toisen DCssä (Year End Camp) ennen ku lähdetään takaisin kotimaahan. Explorius toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joten sieltä siis me vaihtarit oltiin. 

The White House
The White House from the front
3 Danes & 1 Finn

Först vill jag berätta att resan från Salt Lake till Washington D.C var HEMSK. Min värdfamilj följde mig till flygfältet i SLC, jag checkade in min resväska. Inget smink, jag hade inte sovit en sekund på hela natten, hade druckit kaffe för att hålla mig vaken, klockan var 6 på morgonen, jag hade stressat hela natten och morgonen, och alla var trötta och ledsna. Jag fattade inte att jag skulle åka, det var overkligt - men när skulle gå till säkerthetskontrollen, och skulle säga hejdå till familjen som jag bodde med hela tio månaderna; de människor som stöttade mig, öppnade sitt hem till mig; min andra familj, ja hörni, då kom tårarna. Jag ville inte gå, kramade min värdmamma hur länge som helst, kramade nog min värdpappa och mina värdsystran också (såklart), men det var mamsen som jag kramade mest, och vi bara grät, och min värdpappa tog ett par snygga bilder då (en av dem ser ni i det förra inlägget). 
Sedan gick jag genom säkerthetskontrollen, tog min jävligt tunga handbagage och gick till min terminal. Jaha, men då var flyget till Chicago försenat, och jag hade dessutom ingen plats i flyget eftersom att det var överbokat hurray. 

Ekana haluun sanoo, että matka Salt Lake Cityst Washington DChen oli KAUHEE. Mun hostperhe tuli mun kaa Salt Laken lentokentälle, checkasin matkalaukun sisään. Ei mul ollu yhtään meikkii, en ollu nukkunu koko yön aikana sekunttiakaan, olin juonu kahvii, että pysyisin hereillä, olin stressannu koko yön ja aamun, kello oli 6 aamulla, ja kaikki oli väsyneitä ja surullisia. En tajunnu, että olin lähössä, se oli niin outo ja epätodellinen fiilis - mut sit, ku mun piti mennä turvatarkastukseen niin kyllä tuli itku, ja kovaa tuli. Mun piti sanoo heipat perheelle, jonka kanssa olin asunnu kokonaiset kymmenen kuukautta; ihmisille, jotka oli pitäny musta huolta ja, jotka oli avannu mulle niiden kodin ja ottanu mut osaks niitten ihanaa perhettä; piti sanoo heipat mun toiselle perheelle. En halunnu mennä, halasin vaan kaikkia, jokaista perheenjäsentä, mut eniten kyl hostäiskää. Mun silmät oli ihan punaset ja vaan itkin ja ah, ihana elämä..... (hostiskä otti pari hienoo kuvaa, joista yhen näette tuossa edellisessä postauksessa, alan itkeen, ku katon sitä). 
No sit menin turvatarkastuksen läpi ja kävelin mun aivan liian painavat käsimatkatavarat käsissä mun lähtöportille. No, eihän siinä sit vielä tarpeeks, ku purskahdin itkuun joka toinen minuutti, mut sit mun lento Chicagoon oli myöhässä, eikä mulla ollu ees paikkaa siinä lennossa, koska se oli täyteenbuukattu, hurray. 

Photo bomb...?



Jag slapp ju iallafall till Washington DC, till rätta flygplatsen och mötte andra utbytisar där då, som tur, men det var en stressig dag, och jag var helt slut och hungrig. När vi kom till hotellet i D.C så fick vi våra rum som vi delade med två till tre andra utbytisar. Själv delade jag mitt rum med tre riktigt härliga danska tjejjer som jag spenderade resten av tiden med i Washington DC. Då var allt bra, ingen mer stress, och jag fick mat och Starbucks så jag var nöjd haha. 
Nästa dag gick vi runt i DC på en guidad tur. DC var varmt (ok näe, det var HETT) och fuktigt, vi såg en massa olika ställen, som flesta har kanske sett på tv/internet, bland annat Vita huset, Lincoln memorial, Capitol building osv, sedan avslutades dagen med lite shopping (sjölv köpte jag dock inte så mycket eftersom att inte hade någon rum i väskorna.....). Allt som allt en riktigt bra och lyckad dag, det var roligt att få se ännu en storstad.
Morgonen efter sight seeing åkte vi med buss från DC till NYC, därifrån flög vi till London. I London missade sju av oss nio finländare flyget till Helsingfors, jahaja... Fick nya biljetter men fick vänta några timmar på Heathrow - slapp ju iallafall fram tills sist, men kappsäcken hade lämnat i London (pga. att vi missade flyget) så fick mina saker först några dagar senare haha.

Pääsinkin sitten perille Washington DCheen, oikealle lentokentälle ja tapasin siellä muitakin Explorius-vaihtareita, onneksi. Oli kyllä niin stressaava päivä, olin ihan loppu ja nälkänen, hyi. Kun tultiin hotellille saatiin huoneet ja asustelin kolmen tanskalaisten tyttöjen kanssa, ja nää oli kyllä kivaa porukkaa! Vietenkin melkein koko loppuajan heidän kanssaan DC-leirillä. Sitten oli kaikki hyvin, sain syötyä ja juotua Starbucksin ja tajusin, että nyt en oo enään Utahissa, oli ihan outoo...
Seuraavana päivänä lähdettiin opastetulle DC-kierrokselle ja nähtiin kaikki nää pakolliset nähtävyydet, kuten Lincoln Memorialin, WWII Memorialin,Valkoisen talon, Capitol-rakennuksen yms. Päivä lopetettiin shoppailulla läheisessä ostarissa (itse en ostanut mitään, koska laukut oli jo liian täynnä, eikä mulla ollu paljon rahaakaan jäljellä....). Oli kiva, mutta ihan sikaKUUMA päivä, ja oli kiva nähdä Jenkkien pääkaupunki, vaikka oli vähän liian kuuma ja ihan hirveen kosteeta haha. 
Sigh seeingin jälkeisenä aamuna lähdettiin bussilla DCstä NYCiin, josta lennettiin Lontooseen. No seitsemän meistä yhdeksästä Suomi-vaihtarista myöhästyttiin lennolta huoh. Saatiin uuden liput, mutta meidän piti oottaa muutama tunti Heathrowlla jee - noo päästiin ainakin loppujenlopuks koti-Suomeen, vaikka laukut jäivät Lontooseen, koska myöhästyttiin, mutta ne tuli perässä pari päivää myöhemmin haha.

FINNS!
Lincoln Memorial


The Capitol

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti